Hyvä tietää

Huomioonotettavia asioita implanttihoidon kannalta ovat potilaan yleiskunto kuten sairaudet, allergiat ja mahdollinen lääkitys, ikä, elintavat (tupakointi, hampaiden narskuttelu, heikko suuhygienia), elämäntilanne kuten raskaus ja operoitavan leukaluun määrä ja laatu.

 

Terveys

 

Sairaudet ja oireet

On olemassa tiettyjä sairauksia ja oireita, joiden vuoksi elektiivistä kirurgiaa, ei suositella ja näin ollen implantointi ei ole mahdollista. Niihin kuuluvat mm. tuore sydän- tai aivoinfarkti, sydämen läppäleikkaus, immuunivasteen heikkeneminen, verenvuoto-/hyytymisongelmat, aktiiviset syöpähoidot ja mielenterveyshäiriöt. Edellämainitut sairaudet ja oireet tulee olla hoidettu kuntoon tai olla niin hyvin kontrollissa, että toimenpidettä voidaan harkita ja aloittaa.

Diabetespotilaat ovat oma huomioonotettava ryhmänsä, joiden osalta implantointia tulee harkita tarkoin. Mikä tahansa paranemisprosessia hidastava asia voi olla este implantoinnille. Esimerkiksi kontrolloimaton diabeteksen aiheuttama hyperglykemia (liian korkea verensokeri) viivästyttää haavojen paranemista ja näin ollen ei ole sopivaa aloittaa kyseisessä tapauksessa implantointia. Mikäli diabetes on kuitenkin kontrollissa, eikä aiheuta merkittävää haittaa implantoinnille, voidaan implantti asettaa myös diabetespotilaalle. Joidenkin tutkimusten mukaan implantointi on turvallista suorittaa myös diabetespotilaille, joiden verensokeriarvot eivät ole kontrollissa: tällöin paranemis- ja osseointegraatioajat ovat vain pidemmät.

 

Lääkitys

Ennen implantoinnin aloittamista hammaslääkärillä tulee olla tiedossa täydellinen lista kaikista lääkkeistä ja ravintolisistä, joita potilas käyttää. Hammaslääkäri tarkistaa, onko lääkkeillä haitallisia yhteisvaikutuksia hoidossa tarvittavien lääkeaineiden kanssa ja vaikuttaako jokin lääke/ravintolisä toimenpiteeseen tai siitä paranemiseen.

Erityisesti huomioitavia lääkkeitä ovat lääkkeet, joita käytetään syövän hoitoon, veren hyytymistä estävät lääkkeet kuten MAREVAN-hoito ja bisfosfonaatit (käytetään osteoporoosin hoitoon).

 

Allergia

 

Implanttiruuvi eli fikstuuri on valmistettu titaanista, joka ei ole allergisoiva materiaali. Lopullinen tuote kuten hammaskruunu saattaa kuitenkin keramiikan lisäksi sisältää aineita, jotka voivat aiheuttaa allergiaa. Tästä on suositeltavaa keskustella operoivan hammaslääkärin/kirurgin kanssa, mikäli asia mietityttää. Yleissääntönä voidaan pitää, että mitä jalompaa käytössä oleva metalli on, sitä harvemmin on allergian tai yliherkkyysreaktion mahdollisuutta.

 

Ikä

Lapset ja nuoret

Yleisenä ohjenuorana voidaan pitää nuorella 18-19 vuoden ikää, jolloin implantointi on aikaisintaan mahdollista. Tämä johtuu siitä, että alle 18-vuotiaan leukaluu ei ole vielä välttämättä tarpeeksi kehittynyt, jotta sitä voitaisiin lähteä muokkaamaan implantoimalla.

 

Ikääntyneet

Korkea ikä ei välttämättä ole este hammasimplantoinnille, mutta se tuo omat haasteensa, jotka pitää ottaa huomioon. Yksi haasteista on heikko suuhygienia, joka on varsin yleistä ikääntyneillä ihmisillä ja se tulee hoitaa kuntoon ennen kuin implantointia voidaan aloittaa. Implantointia jopa suositellaan ikääntyneille, joilla on käytössään osa- tai kokoproteesit eli tekohampaat ja he kokevat niiden käytön hankalaksi, jolloin päivittäinen ravinnonsaanti kärsii. Riittävä ravinnonsaanti voitaisiin siis turvata entisöimällä potilaan hampaat käyttökelpoisiksi implanttien avulla.

 

Elintavat

 

Tupakointi

Monet tutkimukset osoittavat, että implantin kestävyys tupakoitsijoiden osalta on heikompi kuin niiden, jotka eivät tupakoi. Tutkimustulokset eroavat kuitenkin toisistaan melko paljon, koska tulos riippuu täysin siitä, minkä verran ja kuinka säännöllisesti tutkittava henkilö tupakoi. Tupakointi vähentää luuntiheyttä ja -laatua ja hidastaa haavojen paranemista. Edellä mainitut asiat eivät kuitenkaan estä implantointia, mutta tupakoivan potilaan tulee ymmärtää, että mikäli hän jatkaa tapaansa, on suurempi riski, että implantointi epäonnistuu.

On suositeltavaa että tupakointi lopetetaan viikko ennen hoidon aloittamista ja tupakoimattomuutta jatketaan vielä 8 viikkoa toimenpiteen jälkeen. Tämän on tarkoitus minimoida tupakoinnin vaikutus implantointiprosessin alkuvaiheisiin ja osseointegraatioon.

 

Hampaiden narskuttelu eli bruksismi

Hampaiden narskuttelu voi hoitamattomana haitata implantointia. Hampaiden narskuttelu tuottaa ylimääräistä painetta leukaluihin, mikä voi pahimmillaan hajottaa implantin. Mikäli hampaiden narskuttelu on kuitenkin kontrollissa, se ei ole välttämättä este implantoinnille. Hampaiden narskuttelun hoitoon on yleisesti käytössä mm. purentakisko, joka helpottaa narskuttelun oireita.

 

Heikko suuhygienia

Hampaiden puhdistaminen harjaamalla ja lankaamalla on erityisen tärkeää myös implanttipotilailla. Mikäli hampaat jätetään puhdistamatta kunnolla, suun bakteerikanta pääsee lisääntymään myös implanttia ympäröivissä ienkudoksissa ja se voi johtaa tulehdustilaan nimeltä peri-implantitis. Mikäli kyseistä tulehdustilaa ei hoideta, se voi johtaa luukatoon ja osseointegraation häviämiseen ja näin ollen implantti hajoaa ja toimenpide on ollut turha.

 

Elämäntilanne

 

Raskaus ja implantointi

On muutama asia, jotka tulee ottaa huomioon, kun harkitaan implantointia raskaana olevalle. Huomioonotettavat asiat liittyvät anestesian käyttöön, röntgenkuvauksiin, itse implantointiin toimenpiteenä ja oikeaan ajankohtaan. Naisen vartalo joutuu kestämään suuria muutoksia raskauden aikana ja keho on kovan fyysisen stressin alla, minkä vuoksi on hyvin ymmärrettävää, että raskaana oleville implantointia harkitaan erittäin tarkkaan. Lähes kaikki hammaslääkärit suosittelevat konsultoimaan gynekologia tai synnytyslääkäriä asiasta, koska he ovat parhaiten tietoisia äidin ja sikiön terveydentilasta ja muista raskauteen liittyvistä yksityiskohdista, joilla voi olla vaikutusta kirurgiaan. Yleinen linjaus on, että elektiivistä kirurgiaa ei suositella ainakaan raskauden 1. kolmanneksella.

Monella on huoli anestesian käytöstä raskaana ollessa ja siitä, voiko se vaikuttaa haitallisesti sikiöön tai aiheuttaa kipuja. Hammaslääkäreillä on olemassa sellaisia anestesialääkkeitä, joista ei ole haittaa sikiölle ja jotka ovat täysin turvallisia. On tärkeää kuitenkin muistaa mainita jo puhelimessa aikaa varatessa, että on raskaana tai viimeistään vastaanotolla täyttäessään esitietolomaketta.

Toinen huoli, mikä ilmenee, on röntgenkuvaaminen raskaana oleville. Huoli on täysin oikeutettu, sillä röntgenkuvaus tuottaa pieniä määriä gammasäteilyä, jonka vaikutuksille kehittyvä sikiö on erityisen herkkä. Säteilyn määrä on kuitenkin kohtuullisen pieni, eikä sillä pitäisi olla vaikutusta sikiöön. Mikäli hammaslääkäri kokee röntgenkuvauksen tarpeelliseksi, eikä potilaan omalääkäri ole sitä erityisesti kieltänyt, on röntgenkuva suositeltavaa ottaa.

Merkittävin huomioon otettava asia on kuitenkin se, voiko implantointia suorittaa raskaana olevalle. Monet hammaslääkärit ovat sitä mieltä, että mitään muita kuin elintärkeitä kirurgisia toimenpiteitä ei ole soveliasta tehdä raskaana olevalle, koska keho on jo valmiiksi kovan stressin alaisena ja komplikaatioiden riski nousee. Seuraamukset ovat tuntemattomat ja voivat vaikuttaa sekä äidin, että sikiön terveyteen ja normaaliin kehitykseen. Mikäli implantointi halutaan kuitenkin tehdä jo raskaana ollessa, olisi se suositeltavaa aloittaa vasta toisella tai kolmannella kolmanneksella. Paras vaihtoehto olisi odottaa vähintään muutama kuukausi synnytyksen jälkeen.

Ainoa poikkeus syntyy tilanteessa, kun implantointia harkitaan korvaamaan esim. märkivä tai tulehtunut hammas, joka pitää ennen implantointia poistaa. Tulehdukset on usein erittäin kivuliaita ja varsinkin raskaana ollessa verottavat jo valmiiksi kuormittunutta immuunijärjestelmää. Hoitamattomana tulehduksilla voi olla vahingollisia seurauksia. Tällaisessa tilanteessa tulehtunut hammas poistetaan ja annetaan parantua rauhassa. Itse implanttiruuvin asentaminen voidaan jättää tehtäväksi vasta raskauden jälkeen. Huomioitavaa on myös se, että raskaana olevilla esiintyy normaalisti lieviä ientulehduksia ja jopa kasvaimia ikenissä, jotka ovat kuitenkin normaalitilanteessa täysin turvallisia ja häviävät itsestään raskauden jälkeen. Mikäli epäilyttää, onko tilanne normaalista poikkeava, on suositeltavaa konsultoida asiasta hammaslääkäriä.

http://implanttihoito.fi/hyva-tietaa/