Implantointi vai juurihoito?

Hammasimplantit puuttuvien tai heikkokuntoisten hampaiden korvaamiseen on saanut laajalti hyväksyntää viimeisten vuosikymmenten aikana. Tässä muutama seikka, mitä kannattaa ottaa huomioon, kun harkitsee, onko implantointi vai juurihoito oikea ratkaisu olemassa olevaan vaivaan.

Tutkimusten perusteella sekä juurihoidon, että implantoinnin onnistumisprosentit ovat suunnilleen yhtä korkeat. Valitessa implantoinnin ja juurihoidon välillä tuleekin ottaa siis huomioon muita asioita, kuten potilaan terveydentilan, elintapojen ja elämäntilanteen aiheuttamat rajoitukset, hoidon kokonaiskustannukset ja potilaan omat mieltymykset.

Onnistuneen juurihoidon kannalta on ehdottoman tärkeää viedä hoidot loppuun saakka, koska hoitamattomana tulehtunut hammas voidaan joutua poistamaan kokonaan. Juurihoito vaatii myös useita eri käyntikertoja, jotka pitävät sisällään erilaisia lääkehoitoja ja hammasjuureen kohdistuvia toimenpiteitä. Hoidon kesto riippuu tulehduksen laajuudesta ja hammasjuurten määrästä, sekä siitä, miten nopeasti tulehdus lähtee paranemaan.

 

Lopputuloksen esteettisyys

Mikäli esteettisyys on potilaalle ensisijaisen tärkeä asia, on tärkeää selvittää jo ennen hoidon aloittamista, miltä lopputulos tulee näyttämään. Mikäli hoidettava hammas on poikkeuksellisen heikossa kunnossa ja näyttää ikävältä, on paras vaihtoehto usein implantointi, jolla voidaan saada aikaan estetiikan kannalta erinomaisia lopputuloksia. Joissakin tapauksissa potilaan leukaluun muoto, laatu ja implantoitavan alueen lähellä olevat rakenteet voivat rajoittaa täydellistä estetiikan huomioimista. Myös kohta, missä implantoinnin lopullinen tuote kohtaa ienrajan, on haastavaa saada luonnollisen näköiseksi ja silloin juurihoito voi olla parempi vaihtoehto. Vaikka juurihoidolla itsessään ei voi suuria esteettisiä kohennuksia tehdä hampaisiin, voi juurihoidetun hampaan päällystää myöhemmin esim. posliinikuorilla tai keraamisilla osapaikoilla.

 

Hoitoon kuluva aika

Blicherin (2008) siteeraaman tutkimustuloksen perusteella juurihoitoon ja mahdolliseen lopullisen tuotteen asentamiseen kuluu 4,5 tuntia ”tuoli-aikaa” vastaanotolla, joka jaetaan 6 käyntikertaan ja 3kk ajanjaksoon. Implantointiin taasen kuluu 5,5 tuntia ”tuoli-aikaa”, joka jaetaan 10 käyntikertaan ja 9,5kk ajanjaksoon. Ajanajaksoissa ja käyntikerroissa on kuitenkin suuresti vaihtelua riippuen hammaslääkäriasemasta. Yleensä ottaen implantointiin kuluu kuitenkin pidempi aika viedä hoito loppuun saakka pitkien paranemisaikojen vuoksi.

 

Muuta huomioonotettavaa

Mikäli potilaalla on hoitamaton bruksismi eli hampaiden narskuttelu, eikä hän ole valmis siihen hakemaan hoitoa, on juurihoito parempi vaihtoehto, koska bruksismi voi haitata implantoinnin onnistumista. Lisäksi tupakoitsijoilla ja diabeetikoilla juurihoidon lopputulos on helpommin ennustettavissa kuin implantoinnissa. On kuitenkin huomioitava, että juurihoidosta ei välttämättä ole niin pitkäaikaista hyötyä kuin implantoinnista ja jokainen potilas on yksilö, jolle kumpi vaan vaihtoehto voi soveltua paremmin. Asiasta on suositeltavaa konsultoida hammaslääkäriä.

Taustalla vaikuttavia tutkimustuloksia voit käydä lukemassa Tutkimustuloksia-otsakkeen alta.

http://implanttihoito.fi/implantointi-lyhyesti/suomi-implantointi-vai-juurihoito/