Implanttifaktat

Historiaa

Ensimmäisiä hampaita korvaavia toimenpiteitä on tehty jo tuhansia vuosia sitten. Varhaisimmat tiedossa olevat kokeilut hampaita korvaavista toimenpiteistä ajoittuvat vuoteen 600jKr. Arkeologien löytämistä muinaisista pääkalloista on voitu tutkia, että hampaita on paikattu mm. simpukankuoren osasilla ja veistetyllä jade-kivellä.Vaikka menetelmät ovat olleet hyvin alkeellisia, tutkimukset ovat osoittaneet, että jotkin varhaisista toimenpiteistä ovat onnistuneet saamaan aikaan osseointegroitumisen, eli tuote on fuusioitunut (l. yhdistynyt) leukaluuhun.

Nykyaikaisten implanttien biologinen perusta on titaanin käyttäminen fikstuurin materiaalina, minkä ortopedian kirurgi osoitti tutkimuksissaan vuonna 1952. Löydöksen tehnyt ja uudenaikaisen implantin kehittänyt kirurgi perusti aikoinaan implanttiyhtiön nimeltä NobelPharma, joka nykyään tunnetaan paremmin nimellä Nobel Biocare. Hänen ensimmäiseltä asiakkaaltaan puuttui kaikki hampaat, minkä vuoksi asiakas joutui käyttämään tekohampaita. Tekohampaiden käytössä oli kuitenkin ilmennyt ongelmia, koska potilaalla oli liian vähän leukaluuta. Kirurgi päätti valmistaa potilaalle implantit. Niihin aikoihin implantteja oli kuitenkin saatavilla vain yhdessä koossa. Nykypäivänä tilanne on muuttunut paljon parempaan ja implanttivalikoima kokoineen ja muotoineen on erittäin kattava tarjoten yksilöllisiä ratkaisuja potilaskohtaisesti.

 

Implanttifakta 1. – Implantti stimuloi luun muodostumista

Hampaan ympärillä olevan luun tarkoitus on ainoastaan tukea hammasta. Mikäli hammas poistetaan tai se irtoaa, alueella oleva leukaluu alkaa pikkuhiljaa hävitä. Implantti on ainoa hammasta korvaava hoitomuoto, joka stimuloi ja ylläpitää olemassa olevaa leukaluuta.

 

Implanttifakta 2. – Implantti ei rappeudu eikä mätäne

Hampaat voivat halkeilla ja niihin voi tulla hammasmätää, mutta implantti ei rappeudu, eikä mätäne. Se ei kuitenkaan tarkoita, että implantin voisi jättää kokonaan huoltamatta. On tärkeää, että implanttia ympäröivät ikenet pidetään puhtaina ja terveinä, jotta voidaan ehkäistä implantin ennenaikainen hajoaminen.

 

Implanttifakta 3. – Hammasimplantti tarvitsee huoltoa yhtä lailla kuin auto tai tietokone

Kuten moni muukin kodin laite (kuten auto, tietokone tai ruohonleikkuri) myös implantti tarvitsee säännöllistä huoltoa ja kunnossapitoa, jotta voidaan varmistaa sen paras mahdollinen toimivuus ja ehkäistä ennenaikainen hajoaminen. On tärkeää, että tuotetta ei käytetä väärin tai sopimattomasti, kuten avata pullonkorkkeja hampailla.

 

Implanttifakta 4. – Kova kuin kivi

Hammasimplantit valmistetaan titaanista, jota käytetään materiaalina myös armeijan ilmavoimien kalustuksessa. Hammasimplanttien titaani on joko puhdasta tai titaania sisältävää seosmetallia. Materiaalinsa vuoksi implantit ovat pienestä koostaan huolimatta erittäin kestäviä. Titaanin merkittävin ominaisuus ei ole kuitenkaan sen kovuus vaan se, että materiaalilla on kyky saada luusoluja muodostumaan sen pintaan ja näin ollen saada aikaan osseointegraatio ympäröivän luun kanssa.

 

Implanttifakta 5. – Pure kiinni!

Potilaat, jotka käyttävät tekohampaita, kykenevät tuottamaan vain 22kg puruvoiman ja potilaat, jotka käyttävät implantteja, kykenevät tuottamaan jopa 90kg puruvoiman. Tämän vuoksi implantit puuttuvia hampaita korvaavina toimenpiteinä tekevät puremisesta tehokkaampaa ja suun toimintakyky paranee.

 

Implanttifakta 6. – Ientulehdus voi tuhota myös implantin

Monet potilaat ovat menettäneet hampaitaan ientulehduksen takia. Pahassa ientulehduksessa ihmisen omat solut tuhoavat hampaita kannattelevaa luuta. Implantoinnin riskit epäonnistua ovat näyttöjen mukaan suuremmat potilailla, joilla on hoitamaton ientulehdus. Suun ja hampaiden yleisterveydestä huolehtiminen ennen implanttihoidon aloitusta, sen aikana ja myös toimenpiteen jälkeen on erittäin tärkeää.

 

Implanttifakta 7. – Hammasimplantit ovat bioyhteensopivia

Kaikkien biolääketieteellisten materiaalien tulee olla vaarattomia elävälle kudokselle eli olla bioyhteensopivia. Biolääketieteellisistä materiaaleista voidaan valmistaa siirrännäisiä ja ihmisen ”varaosia”, joita käytetään mm. kirurgisissa operaatioissa. Tavallisesti kehon oma puolustusjärjestelmä hylkii ja poistaa vierasesineitä ja -materiaaleja. Titaani näyttää olevan poikkeus sääntöön ja erittäin harvoin, jos koskaan, keho hylkii titaanista valmistettuja osia.

http://implanttihoito.fi/implantointi-lyhyesti/suomi-implanttifaktat/